Rukous Soturi

Neitsyt Marian ilmestyksiä Heedessä

1937-1940, Heede, Ems, Saksa

Se on marraskuun 1. päivän ilta vuonna 1937, kaikkien pyhäin juhlapäivänä. Maria Ganseforth (syntynyt toukokuun 30. päivä 1924) ja hänen sisarensa Grete (syntynyt tammikuun 12. päivä 1926) Heedestä ovat rukoilleet kuolleiden puolesta Toties-Quoties armolauseen tällä iltana. Rukouksen tauolla he seisoavat kirkon tornioviin pohjoispuolella seurakuntakirkossa. Grete katsoo hautojen puolelle naapurihautausmaalle ja huomaa valoa loistavan kahden elämänpään välissä, noin kolmen jalan korkeudella maasta, ja hetken kuluttua kirkkaan naispuolisen hahmon. Hämmästyneenä hän vihisee sisarelleen: "Uskon näkevänsi Jumalan äidin siellä." Maria vastaa spontaanisti: "Sinä olet hullu, et voi nähdä Jumalan äitiä!" Sen jälkeen molemmat sisarukset palaavat kirkkoon jatkamaan rukousta vaelluksille. Tällä iltana myös Anni Schulte (syntynyt marraskuun 19. päivä 1925) ja Susanne Bruns (syntynyt helmikuun 16. päivä 1924) Heedestä näkevät outoa ilmestystä hautausmaalla siellä. Adele Bruns (syntynyt helmikuuta 22. päivä 1922), jännittäen ja kehottaen menemään kotiin, ei kuitenkaan huomaa mitään poikkeuksellista.

"Sinä olet hullu!" - Nämä sanat kuullaan useasti Heeden näkijälapsilta. Heedessä tapahtunut melko sensaatioinen tapaus on jo yli 50 vuotta sitten, mutta epäilyksiä lausuntojen uskottavuudesta on edelleen. Tuolloin he olivat ikää 11 ja 14 välillä. Myös heidän äitinsä uskovat lastensa joutuneen aistiharhalle. Johannes Staelberg, joka oli Heeden papina vuosina 1930-1937, on myös epäileväinen. Hän jättää Heeden ilmestystapauksen vuonna. Häntä seuraa vuonna 1938-1966 pappi ja hengellisen neuvoston jäsen Rudolf Diekmann.

Edelleen ensimmäisen ilmestyksen iltana rouva Ganseforth menee papin Staelbergille. Pappi merkitsee myöhemmin: "Kaikkien pyhäin päivänä 1937, noin kello 20.15, rouva Ganseforth tuli minun luokseni ja kertoi lapsensa näkevän Jumalan äidin hautausmaalla. Mutta en vastannut mitään." Rouva Ganseforth kuvaa tätä keskustelua seuraavasti: "Pappi Staelberg ei sanonut lainkaan mitään. Hän seisoikin edessäni käsivarsensa ristissä ja katsoi eteenpäin. Sitten minä sanoin: Se ei voi olla, Jumalan äiti ei voisi laskeutuu taivaasta ja seisoa hautausmaalla! Pappi vastasi: 'Emme tiedä, se jää odottamaan.'"

1. marraskuuta 1937 13. marraskuuta Anni Schulte Grete Ganseforth Maria Ganseforth Susanne Bruns näkevät ilmiön joka päivä. Näkevät itsensä vahvasti ja varmasti väittävät Jumalan äidin. Se olisi noin metrin korkeudella maasta sinivalkoisella pilvellä. Päässään Hän kantaa kultaisen kruunun. Valkoinen huivi laskee päästään molemmille puolille pilveen. Vasemmassa käteensä istuu pystyssä vauva Jeesus, joka on pukeutunut kokonaan valkoiseen. Hän pitää oikeassaan käsessään kultaista palloa josta nousee kultainen risti.

Epäilyksiä on kylän papin ja monen kylälaisen keskuudessa, jopa lapsien lähimmät sukulaiset. Mutta he vastaavat vakuuttuneina: "Voitte sanoa mitä tahdotte, me olemme nähneet Jumalan äidin." Lapset pitävät väittämäänsä vuosia. Katkoksineen näyt ovat jatkuvat marraskuuhun 1940 asti, jolloin he näkevät Jumalan äitin, useimmiten vauva Jeesuksen kanssa, noin 105 päivänä.

Heedessä tapahtuneiden ilmiöiden lyhyt raportti pastori Diekmannilta

Erilaisia valheellisia huhuja levittää Heedessä tapahtuvista ilmioistä. Siksi kuin niitä voi vastaa vain totuudella, tarjotan teille seuraavan lyhyen todellisen raportin, joka ei odota kirkollista tuomiota.

1.11.1937 neljä Heedestä kotoisin olevaa tyttöä ikää 12–14 vuotta Anni Schulte Grete Ganseforth Maria Ganseforth Susi Bruns näkivät ilmiön. Ilmioiden paikka on noin 35 metriä kirkontornin pohjoispuolella kolme elämän puuta (sypressi) ympäröimänä hautausmaalla, joka ympäröi vuonna 1485 rakennettua seurakuntakirkkoa. Lapset kuvailevat ilmiön seuraavasti: Noin metrin korkeudella maasta seisoo Jumalan äiti. Alle Hänen on sinivalkoisella pilvellä. Jalkoja ei näy. Päässään Hän kantaa rikkaasti koristeltua kultaista kruunua, joka ei sisällä arvokiviä. Muoto ei vastaa mitään tunnettua.

Jumalan äiti on pukeutunut valkoiseen kaapuun, jota vyötyy vyötäisille noin 1 cm paksu kangasnauha. Päässänsä Hän kantaa läpinäkyvän huivin, joka osittain peitetään kruunun alla ja on väriltään valkeaa. Hiuksia ei näy. Kaapu ja huivi laskevat pystysuoraan muutamissa kierteissä pilveen asti. Pukun hihat ulottuvat ranteeseen noin kaksinkertaisen käden leveydellä. Kaapussa eikä huivissa ole koristelua. Kankasnauhan kaksi päätä ulottuu oikealla puolella noin 30 cm pilven yläpuolelle. Vasemmassa käsessään, joka on peitetty huivilla, istuu vauva Jeesus. Hän on pukeutunut valkoiseen, koristamattomaan ja vyöttömään pukuun. Jalkoja ei ole kenkissä.

Hameen pituus ulottuu kyynärpäihin. Pää on paljain päässä. Lapsen hiukset ovat vaaleat, hieman kähärtynyt yläosasta ja runsaslukuinen alhaalta, ja ne ulottuvat korvien yli. Oikeassa käteensä vastasyntyneeseen Jeesukseen kuuluu kultainen pallo, josta nousee kultainen risti. Pallo ja risti ovat ilman koristeluja. Jumalan Äiti asettaa oikean kätensä hieman pallon päälle niin, että risti näkyy selvästi keskisormen ja nimettömän sorman välillä ylöspäin. Lapset arvioivat äidin ikää 19 vuodeksi, lapsen ikäksi yhden tai kahden vuoden väliin. Äiti ja lapsi katselevat lapsia. Ilmestys seisoo kirkkaassa, soikeassa loistossa, joka ympäröi Jumalan Äidin hahmoa leveydeltään 30–40 cm valona ilman selviä säteitä. Näin se ilmestyi säännöllisin väliajoin yli sadan päivän ajan marraskuun 3:een asti, 1940. Kasvojen ilme oli yleensä ystävällinen, joskus hymyilevä, joskus vakava, erityisesti vuoden 1940 alussa.

Rukouksissa, laulamisessa ja myös kun lapset tekivät ristinmerkin sekä kun ne juhlapäivänä Marian nimipäivän kunniaksi sanoivat "Onnittelut sinun nimepäivästäs!", ilmestys tuli kirkkaammaksi ja ystävällisemmäksi. Toisen päivän, kaikkien kuolleiden päivänä 1937 sekä pyhän torstaina 1938, Ne ilmestyivät ilman vastasyntynyttä Jeesusta vakavalla kasvoillaan.

Ensimmäiset ilmestykset olivat päivittäin marraskuun 1:stä 13:een asti, 1937. Tänä aikana Jumalan Äiti siunaa lapsia samoin kuin papistakin tekee. November 13:nä Ne ilmestyivät erityisen vakavalla ilmeellä kasvoillaan. Seuraavana päivänä, sunnuntaina marraskuun 14:ää, 1937 varhain aamulla, lapset vietiin valtionparantolan ja hoitokodin (mielisairaala) Göttingeniin maallisten virkamiesten (Gestapo) aloitteesta. Oleskelunsa aikana, joka kesti useita viikkoja, todettiin lapset terveiksi. Yritykset vaikuttaa heihin ehdottavasti saadakseen heidät luopumaan "poikkeavasta käytöksestä" olivat turhia. Lapset vietiin sieltä (jouluaattona) Marienhospitaliin Osnabrückissa neljän viikon oleskeluun (toipumista varten).

Loppu tammikuussa 1938 he saivat palata Heedeen. Marienhospitalissa oli tehty neljä samanlaisesta kangasta lapsille, sillä heidän vaatteensa, joilla olivat viettäneet kuusi viikkoa Göttingessä, näyttivät siltä. Kun ne vietiin pois Heedestä, Gestapo ei antanut aikaa varustautua vaihtovaatteen kanssa ja lapset vanhempien kieltäytyivät tuomasta mitään Göttingenin, oikeudenmukaisesti väittäen Gestapolle: "Kuka toi lapset Göttingeniin, se myös huolehti heidän tarpeistaan. Lapset kuuluvat Heedeen." Myöhemmin julkaistun valokuvan neljästä samassa vaatteessa olevasta lapesta herätti pilkkaa tällä "yksimielisyydellä" neljän armotun kohdalla, koska se ei "tehtänyt hyvää vaikutelmaa". (Ne jotka kritisoivat näin eivät tienneet miten lapsille oli saatu neljä samanlaisesta kangasta tarpeellisessa hetkessä).

Neljästä nähdäksestä Margarethe (Grete), Susanne (Susi), Annie ja Maria

Lapset eivät nähneet mitään ilmiöitä poissa ollessaan Heedestä (paitsi Grete G.:n yksityisistä ilmestyksistä, jotka tulivat papin tietoon vasta myöhemmin). Palattuaan lapsille sallittiin käydä kirkossa (gestapon ohjeiden mukaan) ja kulkea hautausmaan kautta. Mutta heiltä kiellettiin tiukasti vierailu ilmiön paikalla hautausmaalla. He noudattivat myös tätä kieltoa. (Lapset olivat uhkailleet gestapo, että jos sellainen tapahtui uudelleen, heidät vietäisiin niin kauas Heedestä, etteivät he enää näe kotiaan). Lapset olivat tämän painavan paineen alla seuraavissa tapahtumissa).

Kuitenkin kaksi lapsista - muut kaksi olivat poissa - nähdään ilmestyksen ensimmäisen kerran palattuaan 2. helmikuuta 1938, niityiltä talojensa takana, ei kaukaa kirkonpuistosta, ensin vanhalla ilmiön paikalla hautausmaalla. Sillä Heeden hautausmaa on noin kaksi metriä korkeampi ympäröivään maastoonsa nähden, joten paikka näkyy useiden satojen metrien päähän, erityisesti talvella kun puilla ei ole lehtiä. Tämän välillä edellinen paikkakunnan pappi oli luovuttanut virkansa tärkeistä syistä. (Gestapo oli vaatinut hänen siirtoa!) Seuraajaa ei vielä ollut saapunut. (Tämä raportin kirjoittaja.) Tuolloin Heedessä olleella kirkkoherran sijaisella ei ollut tietoa tämän ilmestyksen tapahtumisesta ollessaan paikalla).

(Pitäisi myös ilmoittaa, että ensimmäisten neljääntoista päivän aikana ilmiöiden aikana Heedeen tuli jatkuvasti kasvava virta ihmisiä, joten 13. marraskuuta 1937 Heedessä oli todennäköisesti paljon yli 10 000 vierasta, joista monet olivat tulleet erilaisilla ajoneuvoilla, jotkut kaukaa. Siten tilanne itsessään tarjosi mahdollisuuden säädellä poliisipalvelulla liikennettä, mutta ei syytä pitää lapsia useita viikkoja mielisairaalassa).

Lapset tuntesivat sisimmästään pakottavaksi rukoilla joka ilta hautausmaan läheisyydessä pienestä tai suuremmasta etäisyydestä. Iltaa valittiin tähän tarkoitukseen, koska vain näin he voivat pitää kohtaamiset ilmestyksen kanssa salaisina ja koska heidät estettiin koulusta ja työstään päivällä. Ilmestys esiintyi pieniä ja suuria väliaikoja kolmessa vuodessa).

Lapset eivät aina kaikki nähneet ilmestyksen, vaikka kaikki olivat paikalla. Jotkut kerrat vain yksi lapsi näki sen, jotkut kerrat kaksi, kolme ja joskus kaikki neljä. Lapset ihmetelivät, oliko heidän syytäänsä, että he eivät nähneet Neitsyttä. Mutta he eivät saaneet selville. Todennäköisesti voidaan olettaa, että tietty suosio yksittäisille lapsille olisi kärsimyksen lohdutus ja hyvän kannustaja).

Jotkut kerrat lapset nähdään ensin kuvaelman ja sitten Neitsyt Marian, joskus vain kuvaelma. Eräisenä päivänä he näkivät Neitsyt Marian seisoavan hautausmaan päässä melko kaukaa. Silloin he kysyivät: "Jos sinä olet Jumalalta, tule lähemmäs!" Tämän jälkeen ilmestys liikkui noin 70 metriä heidän luokseen. Seuraavina aikoina Neitsyt Marian esiintyi useammin myös Ganseforthin ja Schulten talojen lähistöllä. Mutta aina hän esiintyi alueella näiden talojen ja hautausmaan välillä).

Jos lapsilla oli mahdollisuus mennä lähemmäs hautausmaata turvallisesti, ilmestys esiintyi vain silloin kun lapset lähestyivät hautausmaa. Niin heidät johdettiin aina takaisin hautausmaan, jossa Neitsyt Marian myös jätti heidät myöhemmin).

Ilmestyksen kesto oli 5-30 minuuttia. Vaikka ilmestys esiintyi eri paikoissa, ei koskaan tapahtunut että se olisi ollut samanaikaisesti useammassa paikassa, vaikka joskus lapset olivat erillään ja eivät voineet viestitellä toistensa kanssa. (Noin viisitoista eri ilmiön paikkaa merkittiin hautausmaan ulkopuolelle).

Rukouspaikan pääkeskus Heedessä

Kolmen vuoden ajan ilmestyksien aikana on varmistettu, että ulkoiset tai henkilökohtaiset sekaantumiset tai kolmannen osapuolen vaikutukset eivät ole voineet vaikutaa ilmestykseen. Tuolloin Heedessä toimivat kirkolliset ylemmät ja papit ovat pysyneet täysin erossa asiasta, joten heidän käytöksensä on yleisesti tulkittu kieltäytyväksi myös heille läheisimmillä.

Lapset ovat yksinkertaisia maalaislapsia, hengellisiä ja epätuhmia, mutta ilman erityisen huomattavia tai poikkeuksellisia hyveitä, pieniä virheitä lukuun ottamatta, jotka ovat yleisesti lapsuuden ominaispiirteitä. (Huomautettavaa on myös se, että luonteensa puolesta lapset edustavat neljää temperamenttia).

Mutta kuinka lapset käyttäytyivät ilmestyksien aikana? Kun he olivat rukoilemassa eteenpäin, he putosivat polvilleen melko äkkiä. Asentonsa oli huomattavan suora ja silmänsä kiinnittyneet eteenpäin heti kun ilmestys näkyi heidän edessään. Todistajien lausuntojen mukaan lapset olivat joskus herkimmät ulkoisille aistinlähteille niin kauan kuin ilmestys kesti. Toisaalta he olivat tietoisia ympäröivästä maailmasta, puhuivat paikalla olleiden ihmisten kanssa ja ymmärtivät heidän sanojaan. Heidän kysymyksensä ilmestykselle voitiin kuulla läsnäolijoilla. Lapset eivät riippuneet säästä. He polvittuivat ulkona maassa jopa erittäin kovat talvet vuosina, mukaan lukien -21 ja 30 asteen pakkasessa sekä lumisateissa ja sadassa.

Lapset puhuivat Neitsyt Marian kanssa ja kysyivät Häneltä, miten hän tuntee tapahtumista, esimerkiksi pitääkö heitä rakentamaan kappelia tai minkälaisia ammattikouluja heidän on sallittava harjoittaa. He pyysivät ilmestystä paljastamaan itsensä. (Tämä tarkoitti sitä, että Hän olisi ilmoittautunut.) Vastaus ei täyttänyt lapsien, heidän sukulaistensa ja tuttavapiirinsä odotuksia.

Isä Staehlberg (nykyisen isä Diekmannin edeltäjä, jota Gestapo oli poistanut) sai lapsilta kysymyksen Neitsyt Marian puhumaan ensimmäisinä ilmestyspäivinä. Suoraa vastausta ei koskaan annettu. Muuten papisto ei tehnyt kysymyksiä eikä saanut niitä tehtävän. Neitsyt Maria puhui vain muutamia sanoja. Vauva Jeesus nauratti kaikille kysymyksille, mutta vastasi ikinä. Luettelemme nyt päivät, jolloin tapahtui jotakin erikoista ja kun Neitsyt Maria puhui.

Pyhä Pietarin seurakuntakirkko, jossa lapset rukoilivat

Vuoden 1938 Mariannousun juhlapäivänä Neitsyt Maria liikkui ilmestyspaikalta hautausmaan ympäri johtavan polun kautta kirkon ja papin talon suuntaan. Hänestä tuli näkymätön lapsille, kun hän katosi papintalon kulman takana. Tämä tapahtuma sekä muutamat muut viittaavat siihen, että lapset nähivät jotakin, mikä oli ulkopuolisena heidän persoonansa (toisin sanoen ei lähinnä heidän omia eidetisia kuvitelmiaan!), muuten talon kulma olisi estänyt näkymänsä.

Vuoden 1938 Mariannousun yhteydessä lapset kysyivät, "Äiti, näyttää meille Annunciation!" Tämän jälkeen ilmestys nousi ylös, Neitsyt Maria hymyi ja siunaasi, kun taas Vauva Jeesus aaltoili vasenta kätensä.

Vuonna 1938 Neitsyt Maria ilmestyi Annille ensimmäisellä ilmestyspaikalla kahdella Pyhän Sydämen perjantaina, kun hän käveli hautausmaan läpi matkallaan messuun. Muuten palattuaan Göttingenistä lapset eivät enää näkeet ilmestystä tältä paikalta, josta he olivat ensimmäisinä nähneet Hänen, vaikka kulkivat siellä melko päivittäin.

Toukokuussa 7., 1938 Anni kuuli sanat: "Lapset, rukoilkaa paljon enemmän!"

Maaliskuussa 12., 1938 Grete kysyi: "Pitääkö meidän ottaa sairaita ihmisiä?" Vastaus: "Ei vielä!"

Kysymys: "Tulisiko meidän palata joka ilta?" Vastaus: "Kyllä!"

Huhtikuussa 5., 1939 Mary kysyi sitä kyseen, jota ei koskaan aiemmin ollut esitetty: "Äiti, mitä sinun haluaisi olla kunnioitettuna?" Vastaus: "Maailman Kuninkaana ja köyhien sielujen Kuninkaattarena."

Kysymys: "Minkälaisessa rukoilussa me siis sinua palvellaan?" Vastaus: "Lauretan litaniassa."

Lokakuussa 24., 1939 kaikki neljä lasta kuuli sanat: "Paljasta kaikki, mitä minä olen sinulle kertonut papistolle!"

Tammikuussa 26., 1940 Mary näki Jumalan Äidin näyttävän erittäin surulliselta ja itkevältä. Kun kysyttiin: "Äiti, mitä on väärin?" Hän vastasi: "Lapset, rukoilkaa!"

Syyskuussa 29., 1940 Grete sanoi: "Äiti, siunaa Osnabrückin hiippakunta!" Tämän jälkeen Jumalan Äiti siunasi. Samana päivänä Osnabrückin hiippakunnan virallinen omistautuminen Neitsyt Marialle tapahtui.

Lokakuussa 19., 1940 kaikki neljä lasta näki Neitsyt Marian. Kun ensimmäinen kymmenys rukouksesta oli rukoiltu, lapset putosivat yllättäen polvilleen, kuten he aina tekivät kun ilmestys tuli heidän silmiinsä näkyviin. Mary Ganseforth rukoi äänekseen: "Tervehditä, Kuninkaani!" Sitten hän kysyi tavalliseen tapaan sarjan kyseksiä, mukaan lukien: "Pitääkö meidän rakentaa kappeli tai luola? Me haluaisimme. - Äiti, kuinka kaunis sinä olet!" Kysymisten keskellä lapset yllättäen vaikensivat. Tila kesti noin kymmenen minuuttia. Sitten yksi lapsista kysyi: "Äiti, mistä sairaasta ihmisestä haluat parantaa?" Vastaus: "Parannan vain ne, jotka tulevat oikeassa henkissä." (Kesäkuuhun 1943 mennessä Heeden pappi oli raportoinut viisi sairaudenparantumista ylemmälle auktoriteetilleen, joita hän ei uskonut voineen selittää luonnollisesti). Tämän jälkeen lapset kysyivät: "Äiti, siunaa meidän pappiamme ja kappalaanimme!" Siunaus tapahtui. Kun ilmestys oli kadonnut, lapset kertoivat saaneensa viestiä sisältävät sanat: "Kerro tämä vain Pyhälle Isälle!"

Myöhemmin kysyttyään, tapahtui että jokainen lapsi oli saanut viestin yksitellen. Huomattavaa on se, ettei kukaan odottanut erikoista päivänä. Lapset olivat työvaatteissaan, joten he välttelivät menemistä papille ilmoittamaan. Vain suvun painostuksesta lapset menivät hänen luokseen. Ilmestys oli tuona päivänä kylänniityllä, noin 130 metriä hautausmaasta. Lapset näkivät sen hyvin lähellään edessään. (Viesti välitettiin Berliinin nunciolle jonkin aikaa myöhemmin, mutta vielä sodan aikana).

Pyhän Pietarin seurakuntakirkko, jossa lapset rukoilivat

1. marraskuuta 1940 kaikki neljä lasta näki ilmestymisen mainitussa niityllä, mutta noin 50 metriä lähemmäksi hautausmaata. Rukous lausuttiin: "Siunatko sinut, Maria, siunaa minua, sinun lapsesi!" Lapset kysyivät uudelleen tavallisia kysymyksiään ja toistuvasti kiivaasti siunausta pyytäen sanomalla: "Siunaa meidät, äiti, sillä olemme sinun lapset! Haluamme tehdä kaiken mitä sanoit! Kerro meille tahtoisi! - Äiti, anna meille vielä kerran siunauksesi, äiti, tee se! - Äiti, valaisi pääpaimenemme, äiti, siunaa seurakuntamme! Siunaa sairaat meidän, äiti, siunaa veljemme kentällä! - Äiti, siunaa kaikki läsnä olevat!" Grete huusi lopuksi: "Äiti, tuleeko sinä uudelleen?" Vastaus: "Kyllä!"

3. marraskuuta 1940 lapset näkivät Neitsyt Marian viimeisen kerran, kaikki neljä ensimmäisellä ilmestymiskohdalla hautausmaalla. Lapset kysyivät jälleen monia kysymyksiä. Yhtäkkiä he vaikenivat. Hetken kuluttua Susi huusi äänekkäästi: "Äiti, miksi liikutat suukesi? Puhu hieman kovemmin. En ymmärrä sinua." Hän tuli tästä hyvin hermostuneeksi. Kaksi kertaa hän huusi näin välillä. Kolmannella kerralla hän itki äänekkäästi. Läsnä olleet, joitakin sukulaisia, alkoivat myös itkeä nähdessään lapsen käytöksen.

Niinkuin 19. lokakuuta 1940 Neitsyt Maria oli puhunut jokaiselle lapsele yksityisesti. Muut lapset näkivät suun liikkeet, myös kuinka Neitsyt Maria antoi siunauksen jokaista heidän salattuaan, mutta eivät kuuluneet mitään. Lopuksi Neitsyt Maria sanoi: "Pidä tämä salaa itsellenne ja kerro sitä kellekään!"

Salojen paljastumisen järjestyksellä oli ilmeisesti ollut: Grete, Anni, Maria, Susi. Kaikki saaneet salansa ja siunauksen jälkeen Neitsyt Maria puhui kaikille neljälle yhdessä: "Näin, rakkaat lapseni, jätkösihän vielä kerran siunauksella! Jää uskollisiksi ja hyviksi Jumalalle! Rukoile kertomuksia usein ja mielellään! Nyt hei, rakkaat lapset! Näkemistä taivaassa!" Grete huusi: "Silloin et tule enää lainkaan? Rakas äiti, tuleeko sinä meidän luokse kerran rukouskuun?" Vastaus: "Ei." (Heedessä marraskuuta vietetään rukouskuuna.) "Äiti, anna meille siunauksesi!" Niin lapset huusivat ja saivat myös siunauksen. "Siunaa kaikkia pappeja!" Myös tähän pyyntöön hän antoi viimeisen siunaamisen. "Kiitos sinulle, äiti!" lapset huusivat itkien kovaa poistuvan emännän perään. Muutkin läsnä olleet itkivät.

Lapset menivät suoraan papin luo ja kertoivat hänelle tapahtuneesta. He tekivät huomattavan vakavalta vaikuttaneen vaikutelman. Grete ei voinut enää pitäisi kyyneleitä takana edes nyt. Hän sanoi, että haluaisi vielä kysyä niin paljon asioita. Ennen kuin he lähtivät, pyysivät papilta siunausta, mikä on sinne epätavallista ja lapset eivät ole koskaan aiemmin tehnyt sitä. Kotona he olivat myös masentuneita seuraavan muutaman päivän ajan. "Toivoin, että hän olisi ottanut minut mukanaan!" toinen heidästä sanoi. - Näin tapahtumat sujuivat todellisuudessa.

Tapahtuman vaikutus on niin paljon kuin voidaan päätellä hyvä. Lapset, heidän lähimmät sukulaisensa, yhteisönsä ja myös läheiset ja kaukaiset ympäristötään rohkaistaan uskonnollisesti. Erityisesti neitsyt Marian palvonta on saanut voimakkaan lisääntymisen. Jokainen katolilainen alistuu kirkon tuomion arvioinnille, joka ei vielä ole puhuttu. Invokaatiot "Maailman kuningatar" ja "Kadottaneiden sielujen kuningatar" saavat vähintään yksityisesti käyttää. Pyhimykset ja oppineet ihmiset ovat jo sanoneet ja kirjoittaneet monia kauniita asioita näiden invokaatioiden sisällöstä.

Allekirjoitti Rudolf Diekmann, pappi, Heede Emsillä, 29. kesäkuuta 1941

Heeden rukouspaikka (vanha valokuva)

Seuraava on katkelma pappi Wunramin raportista...

Viesti

Kaikki luomisen muodostavat yhtenäisyyden Jumalan silmissä. Jokainen olento elää omansa, mutta se on riippuvuudessa ja suhteessa kokonaisuuteen. Tämän lisäksi on huippua, ylemmyyttä ja alistumista. Luomisesta huipun muodostaa Kristus, josta Paavali sanoo: "Kaikki luotiin Hänelle ja Häntä varten. Hän on kaikkien asioiden päällimmäinen. Hän on ensimmäinen syntynyt ennen koko luomista. Sillä Hänessä ja Hänellä kaikki luodut olennoit ovat taivaassa ja maalla, näkyvät ja näkymättömät, vaikka ne olisivat valtaistuimet tai vallankumouksia tai voimia tai valtioita. Kaikki on luotu Häntä kautta ja hänen vuoksi. Hän on ennen kaikkea ja koko maailma saa olemassansa hänestä. Hän on myös ruumiinsa päällimmäinen, joka on kirkko. Hän on alku ja ensimmäinen kuolleista herännyt, jotta hän olisi ylemmässä asemassa kaikissa asioissa." "Sillä Jumalan neuvosta kaikki täyttymys asuu Hänessä." Täällä ja Johanneksen evankeliumin prologissa tarjotaan kokonaisnäkemyksestä luomisesta Kristuksella päällään, jolle kaikki on luotu (Kolossalaisille)!

Kristus yhdistää itsessään jumalallisen ja olennollisen luonteen. Jumalallisessa luonteessaan Hän on iankaikkisen Isän Poika ja on syvässä rakkauden liitossa kolmannen jumalaisen persoonan, Pyhän Hengen kanssa. Ihmisluonteessaan hän yhdistää ihmiseksi koko olennollisuuden tasot luomisesta. Sillä jo Gregorius Suuri huomauttaa, että ihminen omistaa aineellisen olemassaolon kasvejen elämän, eläinten tunteet ja sielun henkisen elämän enkelien kanssa. Näin hän yhdistää itsessään ja yhdistävä luomisen. Tästä syystä sitä enemmän, että olennolliseen olemassaoloon kuuluu myös jumalallinen olemassaolo Hänelle luonnollisesti. Tämä on ollut iankaikkisesta aikaa. Mutta kun me rukoilemme uskontunnustuksessa: "Hän otettiin lihaan Pyhästä Hengestä neitsyt Mariasta", niin täällä meille tulee Luojan yhteys luomiseen. Maria on elävöitynyt ja animoitu luominen, joka Jumalan puheeseen vastaten sanoo vapaasti kyllä Inkarnaatiolle Jumalan Poikaa. Näin hän voi myöhemmin tunnustaa: "Suuri kiitos kaikille sukupolville." Mariassa Luoja ja olento kohtaavat. Kristuksessa Luoja ja olento yhdistyvät näin yhdeksi.

Historiallisessa näkemyksessä Maria on ja jää Jesus Kristuksen edellä. Hänestä hän otti lihaa. Varmaankin "kaikki tulee Kristuksesta", myös Maria, mutta kaiken alkaa Mariasta, myös Kristus! Ideoiden näkymässä Johannes ja Paavali ovat eteenpäin jumalan suuren kuvan, jonka Jumala oli mielessään luomisen aikana, jota hän toteutti ajassa. Tähän näkyyn kuuluu myös hänen olentojensa epäonnistuminen toisaalta ja sankarillista elämää sekä kestävyyttä palveluksessa jumalanmiehen kautta syntyneestä. Muuten sanottuna jumalanmiehen tarpeelliset kärsimykset ja sovitus. Siinä kuitenkin myös täydellistä rakkautta Isään ja veljiin, joka toteutuu jumalanmiehessä. Siksi Paavali sanoi: "Sillä Jumala halusi asuttaa kaiken täydennys Hänen sisällänsä.... Ja hänen kauttaan sovittaa kaikki itsestään hänelle, tekevät rauhan verellään ristillä, kaikki taivaassa ja kaikki maalla!" Kol 1.4.13.ff. Niin Maria on Adventin yhteydessä sen täyttymiseen. Kristus on tullut, mutta hän tulee vielä. Hän tulee sakramentteissa. Hän tulee lopuksi maailman täydennystä varten. "Aikaisten täytännön asti hän on odotettu ja tuleva. Häntä odottavat ihmiskunta ja kansat, jokainen meistä henkisessä vaivassa ja kurjuudessa."

Kaikki nämä adventit toteutuvat Marian kautta. Hän valmistaa ja tuottaa edistyvän täyttymisen, sillä tämä on peruslaki: Jesus per Mariam, Jeesus Marian kautta. Uskonto Mariaan on yhtä vanha kuin kirkko. Mutta uskonnon ymmärtämistä tulee aina hankkia uudelleen ja se syvenee ja syventää uuden pyhän hengen innoittaman. (Piispa Kerkhoffin mukaan.)

Niinpä syvenevä palvonta Mariaa edistää Kristuksen rakkautta, joka syventää Kristuksen rakkaudessa kiitollisuutta Isälle. Kuninkaallinen äiti tulevan maailmanpelastajan lapsena ja kuningatar kätensä rukoilevat, eivätkö ne ole puheita meidän ajallemme, jotka voivat johtaa syvenevään ymmärtämiseen ja uskollisempaan oppilaaseen jumalan kuninkaan palveluksessa?! "Kaikki kaikissa Kristus!"

Sanat

Muoto, sana ja sisältö on luonnollinen kulkua elämässä. Niinpä myös täällä alussa kaksi kuvaa ovat seisseet, tosi ihmisenä, maailmankaunottarena ja köyhien sielujen kuningattarena. Kuviin viitattu totuus syvennettiin ja syventyi myöhemmin elämän ja sanojen kautta. Selkeyden vuoksi muutama sana voidaan nyt luetteloida historiallisessa järjestyksessä.

Huhtikuun 7 päivänä vuonna 1938 Anni yllättävästi näki ilmestymisen kolmesti. Kun kysyttiin, "Haluatko sanoa vielä jotain?", vastaus tulee erittäin makealla äänellä: "Lapset rukoilkaa paljon enemmän!"

Toukokuun 12 päivänä vuonna 1938 Grete kysyi, "Pitäisikö meidän saada sairaita?" Vastaus: "Ei vielä!" "Pitäisikö meidän tulla takaisin joka ilta?" "Kyllä."

Maaliskuun 27 päivänä vuonna 1939 kaikkien kysymyksiin vain kylmäpäinen.

Keväällä 5. huhtikuuta 1939 Mary Ganseforth kysyy: "Äiti, mitä muuta sinua haluat kunnioitavan?" "Maailman kuninkaana ja köyhien sielujen kuningattarena!" "Minkälaisessa rukouksessa me sinua palvellaan?" "Lauretan litaniassa!"

Lokakuussa 24. päivänä 1939 "Paljasta kaiken, mitä sinulle kerroin papistolle!"

Tammikuun 25. päivänä 1940 ilmestys, näyttäen hyvin vakavasti ja sitten itkien, sanoi "Lapset rukoilkaa!"

Lokakuussa 19. päivänä 1940 jokainen lapsi sai salaisuuden Pyhälle Isäntälle. Sitten Hän kertoi kaikille yhdessä, "Kerro tämä vain Pyhälle Isännälle!" Kun kysyttiin, mitkä sairaat sinä parannat, vastaus oli, "Parannen vain ne, jotka tulevat oikeassa hengessä."

Marraskuun 1. päivänä 1940 Grete: "Äiti, tulletteko vielä takaisin?" "Kyllä."

Marraskuun 3. päivänä 1940 jokainen lapsi sai salaisuuden huomautuksella kaikille: "Tätä pitää pidättää itsellänne ja ei kerrota ketään." Sitten seuraa: "Nyt rakkaat lapset, erottelutervehdys! Jääkää Jumalalle uskollisiksi ja hyviksi! Rukoilkaa ruusuketta usein ja iloisesti! Nyt hei hei, rakkaat lapset! Näkemistä taivaassa!" "Etkö tule takaisin lainkaan?" "Ei."

Huomautus: nämä ovat muutamia sanoja, jotka kuultiin lasten suusta kolmessa vuodessa plus salaisuudet. Kuuden kuukauden aikana ei ole lainkaan sanaa, vain hymyilyksiä ja kyyneliä. Mitkä lapsien kestävyys koetettiin vaikeuksissa, mutta myös heidän totuusrakkautensa! Miten kuviteltavainen olisi ollut se aika! Mutta kuinka viehättävänä ilmestys oli, että lapset jatkoivat sitä huolimatta ja niin vaikeissa olosuhteissa! Mutta kun puolivuoden jälkeen ilmestys murtuu hiljaisuudestaan ensimmäistä kertaa, muutamia sanoja on. "Lapset rukoilkaa vielä paljon!" Ja he menivät rukoilemaan joka ilta pimeässä....

"Huusivat ihmiset ahdistuneina yöinä, joille Jumala antoi lupauksen!" Kuinka ei tämä muista vanhaa adventtihuutoa uskon vaikeuksissa niillä päivin! Monia asioita voitaisiin sanoa sanoista. Ensimmäinen sana puolivuoden tauon jälkeen "Lapset rukoilkaa vielä paljon!" "Vielä" ... Professori yrittää "vähentää lasten liiallista uskonnollista koulutusta." Ilmestys sanoo, "Rukoilkaa vielä paljon!" Tämä sana annetaan Annelle, mutta hän välittää sen eteenpäin. "Lapset" , joten tämä koskee kaikkia, neljää ja meitäkin! Se ei sanota energisessä käskyvässä sävyissä, vaan "makealla äänellä"!

"Sairaa..." "Ei vielä!" Tämmöiset sairaiden parantamiset sai ihmisiä liikkeelle Pelastajan elinaikana. Samoin on nykyäänkin pyhiinvaelluskohdissa. Siksi sanotaan Altöttingissä: "Ne jotka pyytävät, ne tulevat kiitollisiksi; ne jotka ovat kiitollisia, heistä tulee ylistäjiä; ja ne jotka ylistävät, heidät täyttää rakkaus!"

"Sairaat tuotiin Hänelle, ja Hän paransi kaikki." "Jos et usko minun sanoihini, niin uskokaa vähintään tekoihinni!" sanoi Herra. Mutta se myös kertoo: "Hän ei voinut tehdä ihmeitä siellä heidän epäuskonsa takia!" "Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää Jumalaa!" Siksi, kun lapset kysyvät sairaista, he seuraavat terveellistä uskollisuutta.

"Ei vielä!" ei tarvitse olla kieltäytys. Nyt on jotain tärkeämpää, rukoilua. Tämä näkyy vastaavan kysymykseen vastauksessa: "Rukoilemmeko joka ilta?" Vastaus on selkeä ja päätöksellinen: "Kyllä."! Mutta tämä tarkoittaa lapsille: aina vaarassa saada kiinni, luopumista levosta ja unesta, laskennan sääolojen kanssa, pitkä päivän jälkeen, erityisesti kesällä, uskonnollisen rukoilun jännitystä! "Taivaallinen valtakunta kärsii väkivaltaa, ja vain ne jotka käyttävät väkivaltaa saavat sen!"

Maaliskuussa 27. päivänä 1937 Hän vahvistaa kyläisyllään haluavansa pian sanoa jotakin. Tämä tapahtuu huhtikuun 5. päivänä 1937, joka on sunnuntai ennen pääsiäistä 1937. "Maailman kuningatar" Miksei siis "Maailman kuningatar"? Tästä voi sanoa paljon historiallisesti, raamatullisesti ja teologisesti! Voidaan vertaa molempia termejä, jos maailmalla ymmärretään koko luomiskunta. Mutta termi on kaventunut voimakkaasti eikä usein riitä tarpeeksi universumin näkymälle!

"Maailma on vaarassa," "Tämä maailman himo kulkee ohi!" "Älä muokkaa maailman mukaan!" "Maailman lapset, valon lapset!" Tämän asteikon voi jatkaa halutessaan. Maapallokeskisen näkemyksen vuoksi meidän näkömme kaventuu yhä enemmän. Ei sattumalta, avaruustutkimuksen ajalla, mutta myös materiaalismia silmällä pitäen Pius XII käytti ilmausta "Regina dell'unniverso" Marian rukouksessa sekä pyhässä kirjeessään. Valitettavasti hän ei löytänyt paljon tukea joiltakin teologeilta, joko kapeusmielisyyden tai tietämättömyyden takia. Jopa Trierin liturginen instituutti valitsi "maailman" kääntämänä yllä mainitussa rukouksessa, koska se oli "kielellisesti helpompi!"

Kun Maria Ganseforthille kysyttiin, että sitä pitäisi kutsua Maailman kuningattareksi, hän vastasi: "Mutta Jumalan Äiti sanoi Universumin Kuningatar!" Tämä on nimi, joka oli jo antiikin kreikkalaisten keskuudessa yleinen nimellä "Pantanassa - kaiken hallitsija". Sivistyshistoriallisesti se onkin vastaavaa kuin "Universumin kuningas", joten se on varsin liturginen arvonimi!

Jokaisena vuonna Marian uhripäivänä luemme Johannes Damaskolaisen de fide orthdoxa sanoja: "Hänestä tuli totisesti kaikkien luomisten Herra, koska hänestä tuli Luojan Äiti!" Tämänlaista Pius XII ilmaisi jo vuonna 1956, seitsemän vuotta myöhemmin: "Maria on Universumin Kuningatar kohtalonsa, hankintansa ja virkaanpanojensa kautta. Ja hän lisäsi: 'Hänen kuninkaallisuutensa on äidillinen-sosiaalinen!'"

"Rikkaiden Sielujen Kuningatar" Ketkä ovat Rikkaat Sielut?

1. Maan ihmiset, koska he ovat vielä taistelussa ja eivät tiedä, kuinka se taistelu päättyy.

2. Puhdistuksen paikassa (kirkon puhdistus) odottavat sielut vapautumista. Se tarkoittaa kaikkia niitä, jotka ovat vielä saavuttamatta taivaallisen onnen, mutta eivät vielä omista sitä.

"Regina animarum" - ei tämä ole myös saksalaisten kirkko Roomassa! Missä molemmat ryhmät, elävät ja kuolleet, löytävät kotinsa yhtenä pyhänä katoliseksi ja apostolisena kirkkona ikuisessa kaupungissa! "Lauretan Litany"-kirkan rukous Marian arvonimillä.

Katsokaamme nyt kolmea kutsuja:

1. "Paljasta kaiken, mitä sinulle on sanottu papistolle." 24. lokakuuta 1939

2. "Kerro tämä vain Pyhälle Isälle." 19. lokakuuta 1940

3. "Tämän sinun on pitävä itsellänne ja kertoa kukaan muulle." 3. marraskuuta 1940

1: Paavali puhuu 1 Kor. 12. 2 ff erilaisista armolahjoista, (kirje 10. sunnuntaina helluntaiaikaan) ja lisää: "Kaikki tämä tapahtuu yhdellä ja samalla Henkellä, joka jakaa jokaiselle sen mukaan kuin hän tahtoo!" Mutta Pyhä Henki on määrännyt Kirkon armojen jakajaksi, ja siinä pappeuden. Uskovaiset ohjataan ensin papeille, jotka puolestaan pitävät yhteyttä piispoihin. Heeden kappalainen on jatkuvasti tiedottanut piispalle!

2: Poliittiset olot ja vielä enemmän sodan tapahtumat vaikeuttivat yhteyttä Roomaan. Haluttiin perustaa saksalaiskirkko, joka olisi vapaa Roomasta. Niinpä voi meditoida tätä kutsuja. Mutta tyydytymme muutamaan ajatukseen. Jokainen lapsi saa salaisuutensa yksityisesti. Kukin on yksittäinen jäsen Kristuksen ruumiissa ja vastaava koko valtakunnalle, yhteisvastuu Jumalan Valtakunnan puolesta. Se on kuin palkinto ja kehumme suurimmalta arkkihiippakuntallemme uskollisuudestaan Roomaan, että jo lapset ovat ohjattu Pyhälle Isälle. Kuinka viesti oli välitettävä, ei sanota. Kappalaisen ohjeiden mukaan lapset kirjoittivat salaisuutensa yksittäin ja antoivat sen piispalle välitykseen. Niinpä yhteys rukoilemiseen toisiinsa, mutta myös kirkon päämiehen, paavin kanssa!

Kukin neljästä tyttöstä saa itselleen erittäin henkilökohtaisen sanan, salaisuuden, joka on tarkoitettu vain samalle täysin yksityiselle. On yksityisyys, jota tulee kunnioittaa ehdottomasti, koska jokainen on yksilöllinen persoonallisuus, Luojan ainutlaatuinen ajatus. Myös lahjakas mies ja hän jopa enemmän omistaa henkilökohtaisia alueitaan. Hän ei ole muiden saalis, jotka ovat tehneet ja vielä tekevät elämänsä mahdollisesti marttyyriudeksi, agoniaksi! Todellisen johtajan ja sielujen sulhasen on Pelastaja. Ihmiset ovat vain korvaajia. Tämä ajatus ilmaistaan erittäin hienosti enkylikassa "Mystici corporis". Niinpä vastuullisuuden tasot olemassa! On seurakuntaperhe tai hiippakunta, sitten yleisö kirkko Paavilla. Silti yksilöllinen sielu jää täysin vastuussa teoistaan ja on antava tilintarkastus myös kerran hyvin henkilökohtaisesti.

Näin kuningatar, tai paremmin kuningatar auttaa rakentamaan Jumalan Pojan taivaallisen valtakunnan sieluissa, yhteisöissä ja maailmassa. Hän johtaa ja ohjaa kolmen vuoden ajan ja antaa erittäin henkilökohtaisia ohjeita lopussa. Lapset ovat tavanneet äidin ja jumalallisen pojan. Äidillä lähdettäessä lisätään siunaus ja pyynnöt rukousruusukkeelle. Tässä rukoilussaan he näkevät aina äidin kohtaamista silmänsä edessä ensimmäisestä kohtauksesta asti taivaaseenastumiseen saakka. Näin heidän, nämä tapahtuneet vuodet ja rohkaisuna, lähtevän äidin sanat ovat "Nähdään taivassa!"

Mikä hienoa henkistä ohjausta on tässä takana, ja mikä taidetta sanoa niin paljon niin vähällä ajalla niin vähillä sanoilla! Maailman kuningatar, köyhien sielujen kuningatar Hän on myös tätä loistavaa kristittyjen rukousta kuningatar, Pyhä Rosariota.

Rukous Heeden Neitsyt Marian suojelukselle

Rakkain Heeden Neitsyt Maria, köyhien sielujen valtakunnan kuningatar, kuule meidän kiihkeät pyynnöt niiden kärsivien sielujen auttamiseksi.

Koska Sinä olet todella armollinen ja laupias äiti, päästääkö Pyhän Sydämensä armaat köyhyysvankilan puhdistumista läpi ja pudota niille, jotka siellä vaivataan, kuin virkistävä kaste.

Ja Sinä, rakas puolestapuhuja, rukoile Jumalan Poikaasi sallimaan hänen arvokkaiden Verensä äärimmäisten ansioiden kautta läpäistää pimeyden toivon ja valon sädeksi köyhille Sieluille, erityisesti niille jotka ovat rekisteröityneet Purgatorion liittoon, sekä sielut ... (lisää nimet), Jeesuksen Kristuksen ansioiden kautta.