lauantai 27. joulukuuta 2014

Viesti Herran Rauhan Kuningattarelta Edson Glauberille

Siunattu Äiti tuli tänään taivaan enkeleiden saattelemana. Hän katsoi meitä rakkaudella, ja hänen katsomuksensa, voimakas rakkauskatsomus, kiinnittyi meille suojelun, siunaamisen ja armelahjan merkkinä. Hän välitti seuraavan viestin:

Rauha olkoon teidän kanssanne!

Lapseni, Jumala rakastaa teitä ja minäkin rakastan teitä, joten tulin taivaalta ottaaksani teidät Materiaalisen Sydämelleni suojiin ja myöntääkseni teille armolahjat, jotka auttavat teitä olemaan kaikkia Herran.

Älkäät peräänpäin kääntymisestäsi. Päädykää taivaalliseen valtakuntaan ja ette katua sitä. Jumala antaa teille valonsa ja siunaamuksensa ja paljastaa rakkautensa syvyyksissä niille, jotka etsivät häntä aitoilla sydämillä ja uskonnon kanssa.

Ei mitään menetä! Älkää huolestuka. Jumala on Kaikkivaltias ja hänen edessänsä maailman voimakkaat putoavat eikä koskaan nouse, sillä minun välitykseni hän nostaa ja korottaa eniten unohdetut ja hylkäämät pieni lapsiani.

Rukoilkaa, rukoilkaa kiirehtiäksi uusia aikojen suuria armolahjoja kaikille ihmisille, jolloin Pyhä Henki tulee jälleen voimakkaasti maailmaan, uudistaaksensa kaikki hänen Jumalallisen hengensä avulla.

Ottaakaa viestini sydämmenne ja elämänne muuttuu joka päivä, koska Jumalan armolahja työskentelee teidän koko olemuksessanne. Kiitos läsnäolosanne tässä paikassa, jota on siunannut taivaallinen Äitisi. Palatkaa koteihin Jumalan rauhan kanssa. Siunaan teitä kaikki: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Aamen!

Tänä päivänä, kun katsoin Neitsyt Mariaa, ymmärsin hänen katsomuksestaan kuinka paljon hän on jo tehnyt meille, niin monen armolahjan ja siunauksen antamisen kautta. Hän teki minulle selväksi kahden sieluntilan todellisuuden: ensimmäinen on se, että monet meistä olemme täynnä näitä armoja ja siunauksia; sanomallaan tavalla, lähes purkautumispisteessä niin monen armolahjan takia, joita hän meille on antanut. Mutta teemme niistä huonoa käyttöä, koska emme usko riittävästi tai meillä ei ole paljon uskonta tai epäröimme jossakin tilanteessa, kun elämän koettelemukset tulevat meidän tietämme. Toinen on se, kun sielumme on liian hauras ja kiinni maailmaan, ja me langemme synnissä: synti saa meidät menettämään niin monen näistä armoista, koska se tekee sieluissamme useita reikiä ja halkeamia, joiden kautta nämä armot valuvat ulos meille, koska hylkäämme ne tai päädymme enemmän maailman asioihin ja iloihin kuin Jumalaan ja taivaallisiin töihin. Jotta olisimme Jumalan armon saaneita ja ottaisimme vastaan näitä armoja, joita taivas meille antaa, meidän on oltava uskossa, nöyrässä sydämessä, irtisanoutuneena maailmasta ja tottelevaisia Herran tahdosta. Sakarias sai vierailun Herralta, Enkelin kautta, mutta menetti suuren armon olla uskonnollinen mies ja esimerkki, koska epäröi sitä, mikä hänelle oli ilmoitettu; Neitsyt Maria saikin Herran läsnäolon, Enkelin kautta, mutta uskoi ilman mitään epäilyksiä ja tuli Pelastajan ja ihmiskunnan Äidiksi. Hän uskoi, sillä hän oli täynnä armoa, koska eli päivästä toiseen aina Herran läsnäollassa, kaukana synnin tilaisuuksista. Vaikka hänet oli syntymättömänä siunattu, hän ei käyttänyt sitä heikentämään matkaa kohti täydellisyyttä, vaan kasvoi joka päivä enemmän ja enemmän yhdessä Jumalan kanssa olemaan nöyrää, tottelevaista ja syyttömiä hänen pyhien silmänsä edessään, rakastaen ja palvelemassa häntä syvästi.