Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen 24 tuntia kärsimyksestä

24 tuntia meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen katkerasta kärsimyksestä Luisan Piccarretan, Jumalan tahtoa palvelevan pienen tyttären kirjoittama

† Kolmaskymmenes kolmas tunti
Kello 15–16 IP †

Jeesuksen sivun lävistäminen keihäällä. Ristiinnaulitsemisen laskeminen

Valmistelu ennen jokaista tuntia

Herraani kuollut Pelastajani! Luonto huusi kipua sinun poistumisesi takia ja surui sinun kivuliaan kuolemaasi, tunnistaen sinut luojakseen.¹ Enkelit leijuvat tuhansittain ja tuhansittain ristin ympärillä, suruen sinun kuolemasi, palvellen sinua todellisena Jumalana ja saattamassa sinua Limboon, missä sinä autetat niitä lukemattomia sieluja, jotka ovat odottaneet sinun tuloasi vuosisatojen ja tuhansien vuosien ajan.

Herraani Jeesukseni! En voi irtautua rististä, en saa tarpeeksi suudelman pyhistä haavoistaisi, jotka kertovat minulle painavalla eloquentiudella kuinka paljon sinun rakastat minut. Kun näen ruumiitasi pilkottuna ja haavat niin syviä, että luuni paljastuvat, oh, silloin ajattelen, että pitää kuolla. Haluan pestä haavoisi kyyneleini, haluan rakastaa sinua niin syvästi, että rakkauteni parantaa ne ja palauttaa ihmisyydesi sen luonnolliseen kauneuteen, joka on täysin tunnistamaton. Haluan lahjoittaa vereni täyttämään anemian valumasi ja kutsuakseni sinut takaisin eloon.

Herraani Jeesukseni, mitä rakkaudesta ei voida tehdä! Rakkaus on elämää. Haluan antaa sinulle elämän rakkautteni kautta. Mutta jos minun ei riitä, niin anna minulle sinun rakkautesi, jolla voin kaiken tehdä. Varmasti pystyn antamaan elämän pyhimmälle ihmisyydellesi.

Rakkain Herraani Jeesukseni! Jopa kuolemasi jälkeen haluat näyttää minulle, totisesti todistaa minulle, että rakastat minut ja olet valmistanut paikan suojaksi sydämessäsi. Tullaan sotilas, joka noudattaen ylemmän vallan käskyä haluaa varmistaa kuolemasi. Hän avaa sivusi keihäällä, aiheuttaa syvän haavan ja lävistää sydämesi. Sinä, rakkaani, vuotat viimeiset veri- ja veden pisarat, jotka sinun rakkausydämesi vielä sisältää. Oh, mitä ei tämä haava, jota rakkaus on avannut, minulle kerro! Vaikka suusi on vaikenemassa, sydänsi puhuu edelleen, ja se puhuu minuun:

"Lapseni, kun olen luovuttanut kaiken, halusin avata paikan suojaksi sydämessäni kaikille sieluille tällä keihäällä. Tämä avoin sydän kutsuu kaikkiä loppumatta: 'Tule minun luokseni jos haluat pelastua. Sydämessään löydät pyhyyden ja tulet pyhäksi, siinä lohdutusta vaivassa, voimaa heikkoudessa, rauhaa epäilyssä ja seurakuntaa hyljeksinnässä. Te sielut jotka haluatte rakastaa minua, jos todella haluat rakastaa minua, niin tule ja asuinpaikkaani tässä sydämessäni. Siellä löydät totuuden rakkauteni, loistavat liekit joka sytyttävät sinut ja kuluttavat sinut täysin. Kaikki on keskittynyt tähän sydämeen. Tässä ovat sakramenttini, täällä kirkkoni, täällä sen elämän pulssi ja kaikkien sielujen elämä.' Tässä sydämessä tunnen myös kirkkojeni pilkkaamisen, vihollisten hyökkäykset, nuolet jotka osuvat siihen, lapsieni kärsimyksen joka jalkautetaan. Kyllä ei ole loukkaus jota tämä sydämeni eivät tunne. Siksi, lapseni, olkoon elämäsydänni tässä sydämessäni, puolusta minua, sovita minuun ja johda minut heille."

Rakkauteni! Jos keihäs on haavoittanut Sydämesi minun takiaani, niin rukoilen että myös sinä haavaittisit sydämteni, taipumuksiani, toiveitani ja koko olenni omilla käsillesi. Älkää ole mitään missä ei olisi haavoittunut rakkaudellasi. Yhdistän kärsimykseni suuren kärsimyksen meidän rakkain äitimme Marian kanssa, joka näki Sydämmesi lävistättyä oli kuoleman lähestulossa kipua ja rakkauden vuoksi.

Jeesus, tässä lävistetyssä sydämessäsi löydän elämäni. Kaiken mitä tarvitsekseni työskennelläkseni otan tähästä sydämestä. Silloin ajatuksiani eivät enää ole itsenäisiä ja vaikka ne tulevatkin, teen niistä omaksuanneet. Oman tahdoni ei myöskään ole enää itsenäinen ja vaikka se heräisi, kiinnityn sinun tähteesi. Omasta rakkaudestani kuolee. Jos se elpyy, otan Sinun rakkautesi. Jeesus, koko elämäsi on elämäni. Tämä on tahdosi ja tämä on tahdoni.

Ristiin naulitseminen

Jeesukseni joka kuoli kuolemaan! Näen että oppilaat kiirehtivät ottamaan sinut ristin alta. Josef Arimatealainen ja Nikodemus, jotka ovat piiloutuneet tähän asti, haluavat nyt antaa sinulle kunniallisen haudan, rohkeasti ja ilman ihmisten pelkoa. Siksi he ottavat vasaran ja koukkua täyttääkseen pyhän mutta niin surullisen tehtävänsä irrottamaan Sinut ristin alta, kun Äitisi, lävistetty kipuun, levittää käsivarsensa vastaanottaakseni sinut syliinsä.

Jeesukseni! Kun he irrottavat sinut ristiin, haluan myös auttaa oppilaitasi ja pitää pyhää ruumista. Äitisi kanssa palvoan Sinua, osoitan Sinulle rakkauden lempeydeni ja sitten sulkeudun sydämeesi, en koskaan siitä poistuen.

Hajautelmat ja harjoittelut

Pyhän isä Annibale Di Francialla

Jumalansa kuoleman jälkeen Jeesus halusi olla haavoittunut keihäällä rakkauden vuoksi meidän takia. Ja me—jätämmekö itsemme kaikessa haavoittaa Jeesuksen rakkautta varten; vai jättäisimmeko itsemme haavoittaa olentojen rakkaudella, iloilla ja omasta kiintymyksestä? Myös kylmyys, pimeys ja sielun sekä ruumiilliset kuritukset ovat haavoja, joita Herra tekee sielulle. Jos emme ottaisi niitä Jumalan käsiin, me haavoittamme itsemme, ja haavamme lisäävät intohimojen, heikkouden, omatuntoa—lyhyesti sanottuna kaikkea pahaa. Toisaalta jos otamme ne Jeesuksen tekeminä haavoinna, Hän asettaa niihin rakkaansa, hyveensä ja muotonsa, mikä tekee meidät ansaitsevaksi Häntä suutelemaan, hieman lempimään ja kaikkien Jumalallisen rakkauksen keinojen. Nämä haavat ovat jatkuvia ääniä, jotka kutsuvat Hännää ja pakottavat Hänen asettumaan meidän kanssa jatkuvasti.

O Jeesukseni, olkoon keihäs sinun suojasi, joka suojelee minua kaikista olentojen haavoittamisesta.

Jeesus sallii itsensä laskeutuvan ristiltä äitinsä käsivarsille. Ja me—jätämmekö kaikki pelkomme, epäilymme ja huolestumisemme Jumalattaren käsiin? Jeesus levähti Divine Äidinisänsä sylien. Ja jättäämmekö Jeesuksen lepoa heittäen pois pelkomme ja ahdistuksemme?

Kaikki: Mama, poista äitisi käsillä sydämestäni kaikkea sitä, mikä estää Jeesusta levättävän minussa.

¹ Maanpohja vaikuttui, kalliot halkeilivat, haudat avautuivat, kuolleet nousivat ja temppelin verho rikkoutui.

Uhraus ja Kiitollisuus