Tämän päivän pyhässä messussa Herramme Jeesus sanoi taas: ”Tyttäreni Valentina, tule Ylähuoneeseeni!”
Sanoin: ”Herra Jeesus, mutta en ole arvoinen tulemaan Pyhään Läsnäoloosi. Sinä olet niin Pyhä.”
Kun katsoin Herramme kärsimystä Ylähuoneessa, tulin hyvin tunteikkaaksi.
Hän sanoi: ”Tiedätkö, että Minun kärsimykseni ja sinun kärsimyksesi ovat yhdistyneet?”
”Sinä kärsit Minun puolestani ja Minä kärsin sinun puolestasi, kaikkien puolesta, joten olet arvoinen saamaan tämän armon. Älä tunne olevasi arvoton. Maailma loukkaa Minua niin paljon. Maailma on niin syntinen, etten voi selittää sitä sinulle. Kun olet täällä läsnä Minun kanssani, annat Minulle pienen tuken ja lohdutuksen, jota en saa muilta ihmisiltä. Siksi tunnen oloni paremmaksi, kun olet läsnä.”
”Kun menet alas ja palaat paikallesi, Pyhän ehtoollisen jaon aikana haluaisin pyytää sinua jälleen vastaanottamaan Minut ja kiittämään Minua. Tiedän, että uhraat monia ihmisiä Minulle, mutta haluan, että uhraat Pyhän Ruumiini takaisin Minulle, koska minun on käytettävä sitä muihin tarkoituksiin. Tämä on vain sinun ja Minun välillämme.”
Katson, kuinka Herramme kärsii Ylähuoneessa. Ihmiset eivät tiedä näkyä, kuinka kauheasti Herramme kärsii, kuinka äärimmäisin energiamäärä poistuu Hänestä.
Hän sanoi: ”Mitä muuta voisin antaa sinulle? Annan sinulle kaiken — annan sinulle elämäni. Kulutan itseni tyhjyydeksi ja teen sitä jatkuvasti lunastaakseni ja pelastaakseni sinut. Mitä muuta haluat Minun tekevän? Ihmiset eivät tunnusta tätä. He eivät enää usko Minuun. He eivät enää kunnioita Minua. Minut vain työnnetään pois.”
”Sääliini ja kärsimykseeni kiitoksena Olen edelleen armollinen maailmalle. En voi päästää irti, koska tiedän ihmisten tietämättömyyden ja koska he ovat nyt tulleet hyvin ylpeiksi maailmassa.”
Kun kirkossa oli tänään keräys, Herra Jeesus oli hyvin järkyttynyt.
Hän sanoi: ”Älkää koskeko! Älkää koskeko siihen saastaiseen rahaan, jota vihaan niin paljon. Rahan vuoksi maailmassa on niin paljon syntiä, niin paljon ylpeyttä, niin paljon rikollisuutta, niin paljon ahneutta. Mitä enemmän ihmisillä on, sitä enemmän he haluavat. Se on ainoa asia, josta he puhuvat. Rahassa on niin paljon saastaa, että vihaan sitä.”
Tarjosin Herrallemme ne ihmiset, jotka kuolivat Venezuelan maanjäristyksessä, sekä eloonjääneet.
Rukoilin Herra Jeesusta: ”Herra, ole armollinen niille monille, jotka kuolivat, ja niille, jotka jäivät jäljelle kärsimään ja niille, jotka kärsivät köyhyydestä — kaikille Venezuelan ihmisille.”
Hän sanoi: ”Olen armollinen, mutta olkaa realistisia. Muistakaa, että he ovat mukana huumekaupassa, eikä se miellytä Minua. Niin ei pitäisi olla. En ole siitä onnellinen. He käyvät liikaa huumekauppaa ja se on pahaa.”
Sanoin: ”Herra, mutta he ovat hyvin köyhiä.”
Hän vastasi: ”Kyllä, mutta huumekauppa ei ole oikea tapa elää. He olisivat voineet rukoilla ja pyytää Minulta toista tapaa tehdä työtä ja ansaita elantonsa.”
Herra, armahda koko maailmaa.