maanantai 2. marraskuuta 2015
Kaikkien sielujen päivänä Anne puhuu selittävät sanat Kaikkien sielujen juhlan jälkeen Pyhässä Tridentiinisen uhripäästäisessä messussa Pius V:n mukaan kotikirkossa Göttingenissä.
Isä taivaassa on antanut hänelle tämän tehtävän.
Isän, Pojan ja Pyyhään Henkeen nimiin. Myös tänä päivänä Kaikkien sielujen päivänä alttari ja Marian alttari oli jälleen kimaltelevassa kultaisessa ja hopeisessa valossa.
Minulle annettiin nähdä lukemattomat köyhät sielut, jotka vetivät kotikirkkoon. Heillä olivat erittäin surulliset kasvot. Huone oli täynnä köyhiä sieluja. Ne olivat läsnä koko Pyhän uhripäästäisessä messussa. Erityisesti konsekraatiossa ne kumartuivat kunnioittavasti Alttarille pyhäksi ja kaatuivat sen eteen palvomaan sitä. He näyttivät tätä kunnioitusta kasvoillaan.
Myös minulla on tuntu kunnioitus Alttarin Pyhää Saksamenttia kohtaan paljon suurempi. Tunsin, että tämä on elämme korkein ja suurin asia. Voimme iloitua siitä, että Jeesus on meidän keskuudessamme Jumalan ja ihmisen kanssa, jota palvomme ja eteenpäin jolla voi polvia ja johon voimme sanoa kaiken. Hänelle ei jää mitään piilossa, mutta hän haluaa kuitenkin kokemaan kaikki meille. Meidän on kerrottava Hännelle kaikki, mikä meitä vaivaa. Hänet odottaa sitä ja iloitsee, kun olemme niin avoimia hänen kohtaan. Hän haluaa tietää meiltä kaiken, mikä liikuttaa meitä, koska hän on läsnä Jumaluuden ja ihmisyden kanssa. Kun kerromme Hännelle kaikki, hän iloituu siitä, että voi auttaa meitä. Hänet voi auttaa meidät paljon enemmän, jos kerromme hänelle henkilökohtaisesti.
Ja niin haluaisimme tehdä tänään periaatteekseen, että viestomme Hännelle persoonallisesti kaiken, mikä liikuttaa meitä, vaivaa meitä, jopa maailmassa tapahtuvaa, erityisesti Alttarin paljastetun Pyhän Saksamentin edessä. Hän haluaa tietää kaikki meille. Hänet haluaa elää meissä ja olla meidän kanssa päiväkausi yöksi. Hän haluaa syleillä meitä ja kertoa meille, että hän on suurin sydämessämme. Kaikki liikuttaa häntä, vaikka hän jo tietää sen. Hän haluaa auttaa meitä jokaisessa tilanteessa. Useimmiten emme huomaa sitä, että hän on meidän keskuudessamme, asuu meissä, asuu sydämissämme.
Erityisesti tänään tällä köyhien sielujen päivänä minä olen luottanut Hännelle sukulaisistani. Tiedän, että joitakin on vielä kiirastulessa. Haluan heidät vapautuvan. Tämä liikuttaa minua erittäin paljon. Hän tietää ajan, jolloin hän vapauttaa heitä. Se ei ole enää kaukana. Hän on viestannut tästä minulle. Hänet voi vapauttaa heidät kiirastulesta vain kun kaikki rangaistukset syntiensä takia ovat sovitettu.
Jos he olisivat Jumalan kontemplaatiossa ennen kuin kaikki synnit olivat sovittu, he eivät kestäneet tätä Kontemplaatioita Ylimpää Jumoaa. He haluaisivat heti palata kiirastulessa. Tämän minä sitten ymmärsin. Olen kiitollinen siitä, että voin jatkaa rukoukseni ja sovittamistaan myös sukulaisistani puolesta.
Kyllä niin on monien sielujen kanssa, jotka olivat meidän mukana tänään. Kaikki pyysivät rukousta. Tänään tällä päivänä vapautui koko parvi köyhiä sieliöitä. Mutta kaikki, jotka olivat talokirkossa, eivät vapauduttaneet. Mutta heidän puolestaan rukoiltu on auttanut heitä paljon tänään. Joillekin se ei riittänyt. Heidän täytyi palata takaisin kirkkoon ja he olivat siitä iloisia, koska tiesivät tarkkaan, ettei se ollut tarpeeksi: "En voi vielä olla Jumalan edessä. Mutta tiedän, että minä pelastetaan ja otetaan pois siunattujen äitien ja enkelten avulla nähdäkseni Jumalan ikuisen kunnian". Tämä on varmaa. Mutta suuri parvi köyhiä sieliöitä nousi heti taivaaseen. Iloisina heidät nostettiin enkeliin ja saattivat heidän kanssaan. Siunattu Äiti oli myös läsnä. Se oli suurten juhlapäivien päivä köyhille sieluille.
Tämä päivä tuli myöskään minulle juhlapäiväksi, koska näin kuinka köyhiä sieliöitä iloitsi ja olivat kiitollisia meidän rukouksestamme. He ovat odottaneet tätä päivää pitkään. Siksi olen niin kiitollinen voivan itse kokemaan tämän päivän. Nyt tiedän, kuinka suurena juhlapäivänä se tulee olemaan meillekin, kun meidät sallitaan astua Jumalan kunniaan. Me olemme kiitollisia, kun toiset ovat rukoilleet meidän puolestamme. Toivon ja rukoilen, että kaikki meidän pääseemme suoraan taivaaseen eikä tarvitse mennä ensin kirkkoon.
Tämä oli erikoinen asia tänään, jota minä sain kokemaan. Toivon, ettei moni heistä tunne samoin kun lukee tämän pyynnön ja että he ovat kiitollisia tähän päivään sekä rukoilevat sukulaisiaan puolesta, jotta heidät vapautetaan kirkosta, muuten niin suuri virta ei olisi tullut talokirkkoon. Se oli täynnä köyhiä sieliöitä. Monia köyhiä sieliöitä voi pelastaa yhdessä päivässä. Ja me olemme tehneet sen, mutta eivät vain me. Ne jotka uskovat viesteihin eikä vain lue ne vaan elävät niiden mukaan, pelastavat monia köyhiä sieliöitä.
Taivaallinen Isä on kiitollinen siitä, että kaikki rukoilemme, uhraamme ja sovittamme köyhille sieluille ja haluamme vapauttaa heidät kirkosta.
Taivaallinen Isä on myös sanonut, ettei ole niin monta köyttä papin sieliöitä, joita emme edes tiedä eikä kukaan rukoile heille tai uhraa heille. Meidän pitääkin rukoilla heidän puolestaan. He joutuvat kärsimään paljon kirkossa. Ne ovat usein viimeisessä vaiheessa helvetin edellä, koska ne ovat synninneet pahasti. Ne tuomitaan erilaisesti kuin me. Mitä korkeampi heidän arvonsa (paavit, piispat, papit), sitä enemmän heidän täytyy kärsiä. Nämä meidän pitää rukoilla erityisesti. He ovat vielä kiitollisempia rukouksistamme, koska ne ovat usein helvetin partaalla ja joutuvat kärsimään kuvailematonta kipua.
Ja niin nyt Taivaallinen Isä tänään kaikkien sielujen päivänä kolminaisuudessa kaikkien enkelten, pelastettujen köyhien sielujen ja Jumalan Äidin kanssa siunaa meidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Amen.
Kiitos Jeesukselle, Marialle ja Joosefille ikuisesti ja aina. Amen.